En jaksa enää vähätellä itseäni

Alicia Keys, olet nero. Laulaja julkaisi nettisivuillaan tekstin, jossa hän julistaa olevansa hyvä juuri sellaisena kuin on. Siinäpä mainio ja inspiroiva esimerkki ihmisestä, joka on päästänyt irti itseään vaivaavasta taakasta. Samaistun!

Okei, Alicia on kyllä julkisuuden henkilö, jonka jokaista liikettä seurataan suurennuslasilla. Panokset ovat aika paljon kovemmat kuin tällaisella peruspulliaisella. Mutta tiedättekö mitä? Vaikka Alicia on superstara, hän on samalla myös ihan tavallinen nainen, jolla on samanlaiset ilot ja murheet kuin meillä muillakin.

Alicia kirjoittaa nettisivuillaan vapaasti suomennettuna muun muassa näin:

Sinä saat olla fiksu
Sinä saat olla kaunis
Sinä saat olla radikaali ja ajatella vahvoja ajatuksia, vaikka muut eivät olisi samaa mieltä
Sinä saat olla kova
Sinä saat olla seksikäs
Sinä saat olla rohkea
Sinä saat olla muodokas
Sinä saat olla kiltti
Sinä saat olla sinä itse!!

Kiitos Alicia, tiivistit ajatukseni siitä, mitä haluaisin tämän blogin olevan. Haluaisin, että tämä olisi tsemppiblogi naisille, sekä itselleni että muille. Me paitsi tarvitsemme sitä, me myös ansaitsemme sen. Meidän ei tarvitse alistua tiettyyn muottiin, me voimme aivan hyvin myös luoda muottimme itse.

En jaksa enää vähätellä itseäni, ennen kuin joku muu ehtii ensin. En jaksa enää piilotella ajatuksiani, koska joku saattaa olla eri mieltä. En jaksa enää pohtia, onko jonkun tutun mielestä hyvä vai huono idea pitää blogia. En halua tuomita mukavan pehmeää kroppaani epäkelvoksi vain siksi, ettei se ole täydessä tikissä.

Olen kertakaikkisen kyllästynyt siihen ajatukseen, että jollain muulla, ulkopuolisella ihmisellä olisi oikeus määritellä se, kuka minä olen. Miksi minun pitäisi pyydellä anteeksi olemassaoloani vain siksi, ettei joku ehkä pidäkään minusta?

Minä tykkään kannustaa ja tsempata. Positiivinen näkökulma saa ihmiset silti usein hymähtelemään ja pyörittelemään silmiään. Helppohan tuon on tuossa paasata, ei se tiedä mitään oikeista vaikeuksista. Näiden ihmisten tuttavapiiristä löytyy aina joku, jolla on vielä vaikeampaa.

Mutta minä en jaksa enää ottaa itseeni noita juttuja. Olen työni kautta tavannut paljon ihmisiä, joilla on ihan oikeasti ollut todella vaikeaa: parantumattomia sairauksia, seksuaalista hyväksikäyttöä ja menetyksiä, joita kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan. Tiedättekö, mikä valtaosaa heistä on yhdistänyt? Halu tehdä maailmasta vähän parempi, oman esimerkin ja vaikeiden kokemusten jakamisen kautta. Jos uskaltaa paljastaa itsestään jotain oikeaa muille, saattaa yllättävän moni ajatella: huh, en olekaan yksin. Jo siinä on kaikki maailman syyt uskaltaa.

Uskon, että kannustavilla kirjoituksilla voi muuttaa maailmaa. Ei ehkä koko maailmaa, mutta jonkun maailman.

Minä en ole lopettanut. Minä olen vasta alussa.