Äitiyden rimanalituskeinot

Miten höllätä ja vaatia itseltään vähemmän? Tätä kysyn itseltäni usein 4- ja 1-vuotiaiden lasten kotiäitinä. Päivät ovat täynnä tekemistä lasten ehdoilla ja hyvin vähän, jos ollenkaan, minun ehdoillani. Se väsyttää.

Kaipaan päiviini edes pieniä hetkiä omaa aikaa, mutta kuten tästä kirjoituksesta käy ilmi, mieheni on yrittäjä ja usein poissa kotoa vuorokauden ympäri pitkiä pätkiä putkeen. Rentoutuminen tuntuukin niinä aikoina haastavalta. Mutta ei aina.

Olen nimittäin pakon edessä oppinut jotain: hölläämään lastenhoidossa ja menemään sieltä mistä aita on matalin. Äitiystäväni suu loksahti ammolleen, kun kerroin, että annan lasten kulkea leipä käsissä ympäri kotia. Hän hämmästyi siksi, ettei ikinä ollut tullut ajatelleeksikaan, että niinkin voi tehdä. Hän ei osannut höllätä.

Taitaa olla tosiasia, että me nykyäidit odotamme itseltämme liikaa. Joka paikasta pursuaa ohjeita vanhemmuuden optimaaliseen suoritukseen. Noh, minä rikon noita ohjeita nykyään jatkuvasti. Olen nostanut kädet ilmaan ja antautunut. Täydellisyyden tavoittelu meni jo ja minä tipuin kyydistä.

Päätinkin tehdä omien kokemukseni perusteella äitiyden hölläyslistan. Näillä keinoilla minä itse alitan näkymätöntä äitiysrimaa. En sano, että näin kannattaa tehdä. Sanon, että näin minä toisinaan teen, kun en vain jaksa muuta.

Äitiyden rimanalituskeinot 2

Äitiyden rimanalituskeinot

Äidin aamukahvi ensin. Aamukuudelta heräävät lapseni katsovat lastenohjelmia sen aikaa, että minä juon rauhassa kupin kahvia. Vasta sitten aloitetaan heidän aamupuuhansa. Piirrettyjä täällä katsotaan muutenkin suosituksia enemmän.

Lapset ulkoilemaan parvekkeelle. Kylmällä ja märällä säällä jo pelkkä ajatus vaaterumbasta kauhistuttaa. Parvekkeellamme onkin muun muassa puinen nukkekoti, jolla voi leikkiä (ja parvekelasit).

Lapsi saa olla yöpuvussa, vaikka vieraita tulisi kylään. Vaatetaistot ovat kammottavia ja uuvuttavia. Joskus voi vain antaa olla ja pahoitella tilannetta tutuille.

Makaa maassa. Leikkiä voi näinkin. Lapsista on tosi hauskaa tökkiä naamaa, repiä hiuksia ja kiipeillä äidin päällä.

Äitiyden rimanalituskeinot

Lapset saavat kulkea kotona ympäriinsä ruoka kädessä ja syödä sohvalla. Kangassohvamme on ryönäinen ja makkarin lattialta löytyy leivänmuruja. Ihan sama. Jokin aikaavievä naposteltava, esimerkiksi kova vesirinkeli, antaa 1-vuotiaalle tekemistä pitkäksi aikaa.

Päivällisen voi korvata banaanilla ja leivällä. Viisi ateriaa päivässä pitää äidin kiireisenä. Välillä voi huiputtaa.

Surffaa netissä kesken piiloleikin. Kätevä hetki tsekkailla, mitä somessa tapahtuu.

Siivoa lasten kanssa. Okei, tämä vinkki ei ole riman alittamista, mutta helpottaa kyllä arkea. En ikinä siivoa lasten nukkuessa, sillä unien tarjoama oma aika on kultaakin kalliimpaa. Vauva voi istua sitterissä ja katsella, kun nostat pyykkejä. Isompi lapsi voi ojentaa niitä. Tiskikonetta ladatessa lapsi voi auttaa tai vaikka paukuttaa vieressä kattiloita.

Lahjo lapsi herkuilla. Eräs isä kertoi nukutusvuorollaan lahjovansa lapset hiljaisiksi sänkyyn suklaapatukalla. Itse en ihan näin pitkälle ole mennyt, mutta varmaan toimiva vinkki hätätapauksissa, kun voimat ovat sataprosenttisesti loppu. Muutoin kyllä saatan käyttää esimerkiksi tikkaria lahjontakeinona isomman kanssa.

Äitiyden rimanalituskeinot 3

Katso älypuhelimesta ohjelmia imettäessä. Jo viisi minuuttia muissa maailmoissa auttaa hölläämään. Heittäydy imettäessä makuulle sängylle ja pistä Netflix tai Viaplay pyörimään kännykästä. Vaikka katselu keskeytyisi koko ajan, ohjelma jatkuu automaattisesti siitä mihin jäi.

Anna raskauskilojen olla. Muu maailma ei kaadu, vaikka et just nyt olisi timmeimmilläsi. Koskee muuten myös isiä. Tuttu koti-isä myönsi, että iltapäivän kahvihetki herkuilla on pakollinen palkinto päivästä.

Lastenohjelmat iltapuuhissa. Isompi lapsi saa katsoa piirrettyjä sen aikaa, kun laitan pienempää nukkumaan. Illat helpottuivat huomattavasti tämän oivalluksen myötä.

Kuulostiko tosi pahalta vai ihan normaalilta? Miten teillä alitetaan äitiysrimaa?

Seuraa blogia FacebookissaBloglovinissaInstagramissa ja Twitterissä.

Parhaat bileet tapahtuvat vahingossa

Jes, nyt tuli vappufiilis! Näin ajattelin eilen, kun satuimme vahingossa keskelle lasten vappujuhlia.

Olimme lasten ja äitikaverin kanssa leikkitreffeillä puistossa, jossa ei tule normaalisti käytyä. Vaikka aurinko paistoi, oma olotilani lähenteli zombieta. Ihme, että sain itseni ja lapseni edes raahattua ulos.

vappu2

Toinen lapsista oli edellisenä iltana mennyt nukkumaan ihan liian myöhään ja toinen herännyt ihan liian aikaisin. Lisäksi toinen teki hampaita ja toinen näki painajaisia, joten yöllä unta kerääntyi pätkissä vain muutama tunti.

Olin ihan väsähtänyt: en jaksanut edes ajatella meikkaamista tai suihkussakäymistä, teki mieli vain käpertyä peiton alle suklaalevyn kanssa. Hullua, että vastahan tämänkaltainen väsymys oli arkipäivää. En ymmärrä, miten olen selvinnyt noista ajoista hengissä. Megatsempit kaikille vauvavuoden univelassa tarpojille!

vappu3

Mutta kannatti silti tsempata ja lähteä ulos. Paitsi vertaistukiseuran, myös yllätysbileiden takia.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto pystytti paikalle myyntipisteen vappupalloille ja erilaisille vappuherkuille. Nappasin meille kevään ensimmäiset makkarat, simat ja munkit. Lisäksi lapsille oli ohjelmassa muun muassa naamiaisdisko. Zombieolotila katosi ja kevätfiilis valtasi mielen.

vappu4

Enpä olisi uskonut, että tässä elämäntilanteessa pystyy eksymään keskelle parhaita bileitä ihan vahingossa. Eivät juhlat toki samanlaisia ole kuin joskus villeimpinä vuosina, mutta ei se haittaa. Jotenkin lohdullista huomata, että vaikka elämä muuttaa muotoaan, juhlat pysyvät.