Kuukauden nainen: Kristiina Fekete

Voiko yrityksen perustaa parhaan kaverin kanssa? Jos kysytään helsinkiläisen Cargo Coffee + Vegetarian Food -paikan perustajilta Kristiina Feketeltä ja Anni Eskeliltä, todellakin voi. Vaikkeivät muut sitä olisi ensin uskoneet.

Kun Kristiina ja Anni lähtivät perustamaan Cargoa, kaikki pitivät ideaa alunperin huonona. Eihän parhaan ystävän kanssa voi alkaa yrittäjäksi, siinä menevät välit ja rahat. Mutta Kristiina ja Anni eivät tällaista kuunnelleet. Heidän mielestään vahva ystävyys oli yritystoiminnalle paras mahdollinen perusta ja voimavara. Aina olisi toinen, jonka kanssa puida isoja päätöksiä ja jakaa vastuu.

IMG_0008

Sopiva, kaupungin kaavoittama paikka kahvila-ravintolalle löytyi Kampin, Ruoholahden ja Jätkäsaaren yhtymäkohdasta. Kaavassa tosin sanottiin, että rakennuksen pitää olla pyöreä. Naisilla oli kuitenkin vahva visio merikonteista rakennetusta neliskulmaisesta kahvilasta. Paperisotaan meni kolme vuotta, mutta he voittivat.

Cargo juhli toukokuussa 1-vuotissynttäreitään. Nykyään se on paitsi mainio kahvila, myös aivan älyttömän herkullinen kasvisravintola. Suurin osa annoksista on vieläpä vegaanisia ja ne on suunnitellut huippukokki Sami Tallberg.

IMG_0032

Kristiinan mukaan Sami hyppäsi kelkkaan vähän vahingossa. Hän kävi Cargossa asiakkaana ja ystävystyi omistajien kanssa. Se ei muuten ole mikään ihme, sillä asiakaspalvelu Cargossa on älyttömän ystävällistä ja henkilökohtaista.

Cargossa on huomioitu myös lapset ja koirat. Paikan päältä löytyvät niin syöttötuolit, vaipanvaihtopiste kuin vesikuppi koirallekin. Ja jos on liikkellä ilman lapsia, kannattaa suunnata aurinkoiselle kattoterassille. Täältä ääni ainakin proseccon, villiyrttipestopastan ja raakaporkkanakakun yhdistelmälle. Nautittuna hyvässä seurassa, tietenkin.

kristiina fekete 3

Ah, ihanat Kristiina ja Anni. En voi sille mitään, mutta rrrrrakastan tällaisia naisia ja tarinoita yritysten takaa. Naisia, jotka uskovat itseensä ja osoittavat ennakkoluulot vääriksi.

Tämä on nimittäin se juttu naiset, tämä on se juttu. Meidän ajatellaan liian helposti olevan toistemme vihollisia. Jopa ystävyys nähdään esteenä sille, että naiset voivat loistaa. Tai sitten voimme olla niinkuin Kristiina ja Anni ja uskoa siihen, että nimenomaan yhdessä me menestymme.

Aiemmat Kuukauden naiset

Tammikuu: Karoliina Korhonen

Helmikuu: Leena Putkonen

Maaliskuu: Jenni Sofia

Huhtikuu: Eila Hellgren

Naiseudesta-blogin Kuukauden nainen -nimityksen saa suomalainen nainen, joka uskaltaa kulkea omaa polkuaan. Hän on joko löytänyt tai löytämässä oman juttunsa, jota tekemällä hän osaltaan parantaa maailmaa.

Vahva nainen -sanaparin merkitys pitäisi räjäyttää

Sanapari vahva nainen saa minut huokaisemaan syvään. Ei siksi, ettenkö ihailisi kaikkia naisia, joita vahvoiksi kuvaillaan. Nuo sanat ovat vain niin kahlitsevat.

Minulle tulee vahvasta naisesta mieleen periksiantamaton, taipumaton, kaiken kestävä. Jopa vihainen, nyrkki pystyssä oleva nainen, jota mikään eikä kukaan koskaan lannista. Kuka sellaiseen naiseuteen muka oikeasti pystyy?

Luulen, että aika moni meistä yrittää tiedostamattaan tavoitella tätä vahvan naisen mielikuvaa. Meille hoetaan, että ennen vanhaan naiset synnyttivät heinäpaalin vieressä ja jatkoivat saman tien peltotöitä. He jaksoivat ihan mitä vain. Näitä naisia me sitten ihailemme. Mutta mitä ihailtavaa siinä oikeasti on, että nuo naiset ajettiin noin ahtaalle?

Tätä periksiantamatonta, jykevää, taipumatonta ja kaiken ikuisesti jaksavaa maalaisemäntää me nykyajan naiset yritämme sitten matkia. Meidän ei perusarjessa tarvitse taistella säilyäksemme hengissä, mutta silti me vertaamme itseämme niihin entisajan naisiin, joiden elämä oli pelkkää selviytymistä. Emmekä me koskaan, ikinä, onnistu täyttämään niitä saappaita.

Me olemme ihan rikki ja uupuneita jo pelkän tavallisen työpäivän jälkeen. Me emme näe ruoan eteen vaivaa, voimme nykyään jopa tilata kauppakassit kotiovellemme. Me olemme hemmoteltuja, kaikki on meille liian helppoa. Näin kuvittelemme, koska vertaamme itseämme siihen myyttiseen vahvaan naiseen.

Ikuisesti jaksava maalaisemäntä mielessämme me yritämme rimpuilla eteenpäin – ja petymme itseemme kerta toisensa jälkeen. Tänäänkään en onnistunut, tänäänkään en ollut tarpeeksi hyvä. Ja taas muistamme sen supernaisen, joka väsymättä uurasti aamukuudesta keskiyöhön vuoden ympäri. Ja tunnemme itsemme vielä vähän huonommiksi.

vahva nainen 2

Vahvuutta ei kuitenkaan ole se, ettei koskaan sorru kylppärin lattialle pieneksi mytyksi itkemään. Vahvuutta on nimenomaan se, että sortuu. Että myöntää itselleen: meni sitten tämäkin homma vituiksi. Että uskaltaa siellä kylppärin lattialla olla ihminen, eikä se myyttinen vahva nainen.

Vahva nainen -termi pitäisikin räjäyttää ja määritellä uudelleen. Sen pitäisi tarkoittaa naista, joka uskaltaa olla kokonainen. Joka hyväksyy kaikki puolensa, myös ne heikot. Mutta joka silti uskaltaa olla myös vahva.

Olen ihan varma, etteivät entisajan isoisoäitimme tarkoittaneet periksiantamattomalla esimerkillään mitään pahaa. He tekivät kaiken siksi, että meillä olisi asiat paremmin. Ettei meidän tarvitsisi kärsiä ja taistella ihan niin paljon kuin heidän.

Sitä he halusivat. Kunnioitetaan sitä.

Seuraa blogia FacebookissaBloglovinissaInstagramissa ja Twitterissä.